Onko opittu historiasta mitään? Stalinin Neuvostoliitto järjesti Mainilan laukaukset vuonna 1939. Nyt vuonna 2012 meillä on hallitus, joka ajaa puolustusvoimia alas leikkaamalla sen resursseja rankalla kädellä. Jotkut punavihreät blogistit kannattavat resurssien leikkaamista, vaikka he ovat sitä mieltä, ettei kehitysapumäärärahoja (1,2 miljardia euroa!!) saa vähentää eurollakaan. Heidän mielestä Suomen täytyy ottaa velkaa, jotta jotkut Afrikan diktaattorit voisivat lihottaa salaisia pankkitilejä Sveitsissä ja sen lisäksi ostaa lisää luksuskiinteistöjä Pariisin hienostoalueilta ja Ranskan rivieralta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Namibian presidentin ostamat lentokoneet Suomen kehitysapurahoilla.
90-luvusta lähtien Suomen useimmat poliittiset puolueet ovat torjuneet liittymistä Natoon kaikenlaisilla verukkeilla. Vasemmisto on väittänyt, että Nato on agressiivinen läntinen organisaatio, mutta ei ole huomannut, että Venäjä on itse muuttunut äärioikeistolaiseksi ja äärinationalistiseksi maaksi, joka on sekä arvaamaton että vaarallinen sen naapurivaltioille. Keskusta on suomettumisen ajoilta paljolti samaa mieltä historiallisista syistä.
RKP on ollut eturintamalla armeijan leikkausten suhteen, mikä ei ole sinänsä kovin yllättävä. Ajamalla pakkoruotsin asiaa ja näin yksipuolistamalla suomalaisten kielitaitoa, RKP on aiheuttanut Suomelle käsittämättömän suuria taloudellisia vahinkoja ja huonontanut Suomen kilpailukykyä. Siinä missä ruotsalainen on voinut myydä tuotteita ranskalaisille ranskankielellä, suomalainen on yrittänyt tehdä parhaansa englannin kielellä. RKP on siis ajanut Ruotsin etuja samalla tavalla kuin suomalaisia vihaava suomenruotsalainen Johan Bäckman on ajanut Venäjän etuja.
Yllättävä sen sijaan on se, että myös ns, ”patriottinen” Kokoomus on itsekin ollut vaikuttamassa armeijan alasajoon.
Viime aikoina vellovat huostaanottokiistat ovat kaikille osoittaneet, missä mennään Venäjän suhteen. KGB:n lastensuojelutiedekunnasta valmistunut Astahov on vaatinut yhteisen komission perustamista valvomaan venäläisten lasten asemaa (silloinkin kun he ovat Suomen kansalaisia!). Ulkoministeri Lavrov on ilmoittanut, että Suomi ei ole sivistysvaltio, kun kerran sen viranomaiset ottavat myös venäläisiä lapsia pakkohuostaan. Venäjän omista valtavista lastensuojeluongelmista ei puhuta sanallakaan.
Mistä sitten on kysymys? Suomen rajan takana on valtavia sotavoimia, jotka ovat taisteluvalmiudessa muutamassa tunnissa. Suomen puolella liikekannallepano kestäisi ainakin kolme päivää. Venäjä satsaa 550 miljardia uusiin aseisiin samalla kun Suomen päättäjät lahjoittavat Venäjälle useita satoja miljoonia lähialuetukien muodossa. Venäjän uuden doktriinin mukaan, sillä on oikeus hyökätä niihin maihin, joissa venäläisiä sen mielestä sorretaan. Venäläisten sorroksi voidaan myös väittää se, ettei venäjä ole (vielä) Suomen virallinen kieli.
Järjettömän maahanmuuttopolitiikan vuoksi Suomessa on yli 50.000 venäläistä (tai venäjänkielistä). Osa heistä on varmasti Venäjän valtion lähettämiä agentteja, jotka odottavat aktivointikäskyjä siltä varalta, että Venäjän johto päättäisi sisäpoliittisista syistä kääntää kansalaisten huomiota pois valtavista kotimaisista ongelmista etsimällä erilaisilla tekosyillä heikkoja vihollisia naapurivaltioista. Ranskallakin on ollut huoltajuuskiistoja Venäjän kanssa mutta Venäjän johto ei ole uskaltanut uhitella Ranskalle. Syy: Ranskalla on satoja ydinaseita, jotka voivat pyyhkiä Venäjän kartalta.
Kremlin bulvaanit ovat ostaneet runsaasti tontteja eri puolilla Suomea mutta erityisesti Suomen armeijan tukikohtien ja tärkeiden tietoliikennemastojen ja -solmujen välittömässä läheisyydessä. Yhden tärkeän sotilasalueen ja tietoliikennemaston vieressä on venäläisten omistama salainen laitos, jota ympäröi piikilangat ja valvontakamerat. Miksi Suomen johto sallii tällaisia asioita, vaikka armeija on varoittanut niistä, sitä kannattaa pohtia. Ja kannattaa samalla pohtia Suomen valtion edusjien isänmaallisuutta.
Myöntäkäämme lopulta tosiasiat: Suomen miehitystä on valmisteltu jo vuosia.
Makarovin sanelut Suomen maaperällä sekä Astahovin ja Lavrovin kannanotot osoittavat, että Venäjä haluaa nyt jyrätä Suomen lait ja samalla Suomen itsemäärämisoikeuden. Samalla kun Suomen armeijan valmius huononee, Venäjän armeija on lisännyt sotilaidensa määrää rajan toisella puolella. Mihin tarkoitukseen? Suomen johdon olisi pitänyt kysyä Venäjän johdolta. Sitä ei tehty. Kun kerran Suomi ei voi olla Venäjälle uhka, tarkoitus voi olla vain ja ainoastaan Suomen miehittäminen.
Joitakin vuosia sitten Venäjä harjoitti valtavaa painostusta Viroa kohtaan YHDEN PATSAAN TAKIA ja se olisi varmasti hyökännyt sinne, jos Viro ei olisi ollut Naton jäsen. Vaikka Viron armeija on nimellinen, Nato-jäsenyys riitti turvaamaan maan koskemattomuuden. Siitä olisi pitänyt ottaa opiksi... mutta kun ei otettu. Viro tiesi mitä voi tapahtua, jos jää yksin ja veti johtopäätökset aikanaan. Onneksi.
Siteeraan tämän päivän Iltalehden toimittajan näkökulman: ”Toisten mielestä avun takaa vain Naton jäsenyys. Mutta sitä taas ei suomalaisten enemmistö halua”.
Onko se niin varma? Ja vaikka olisikin, mitä sitten? Suomalaisten enemmistö ei halua maksaa miljardeja tukipaketteina eikä antaa kymmenien miljardien takauksia etelän maille ja kaikenlaisille vakausmekanismeille. Mutta näin tehdään kuitenkin. Suomalaisten enemmistö ei halua holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa, joka on valtava taloudellinen rasite ja joka aiheuttaa suuria turvallisuusongelmia. Mutta ei kysytty. Eurostakaan ei järjestetty aikanaan kansanäänestystä, se otettiin kuitenkin käyttöön. Eläketurvayhtiöt ovat harrastaneet kasinopeliä kansalaisten rahoilla kysymättä heiltä lupaa. Miksi Naton suhteen pitäisi kysyä kansalaisilta? Niin kuin Venäjän esikuntapäällikkö Makarov sen selvästi osoitti, Suomen liittyminen Natoon on Venäjälle huono asia, se siis on Suomelle eduksi. Vuonna 1939 Suomi oli yksin. Eikö virheistä kannattaisi oppia?
Suomen valtio toimii kuin nyt strutsi. Pään työntäminen pensaaseen silloin, kun leijona on lähistöllä, ei voi olla viisasta. Vasemmiston ja keskustan ideologiset houreet eivät asiaa miksikään muuta.
Venäjän imperialismin historia osoittaa, että venäläiset ovat jo tsaarien ajoista lähtien sortaneet muita pienempiä kansoja ja etnisiä vähemmistöjä Siperiassa, Kaukasuksella, Keski-Aasiassa, Puolassa, Unkarissa jne…
Suomikin kuului Venäjän imperiumiin. Nyky-Venäjällä on paljon äärinationalistisia piirejä, jotka pitävät edelleen Suomea Venäjän osana. Näin väittävät jopa osa Suomessa asuvista venäläisistä. Tätä ei missään tapauksessa kannata unohtaa.
Ainoa ratkaisu nyt on liittyminen Natoon ennen kuin on liian myöhäistä.
90-luvusta lähtien Suomen useimmat poliittiset puolueet ovat torjuneet liittymistä Natoon kaikenlaisilla verukkeilla. Vasemmisto on väittänyt, että Nato on agressiivinen läntinen organisaatio, mutta ei ole huomannut, että Venäjä on itse muuttunut äärioikeistolaiseksi ja äärinationalistiseksi maaksi, joka on sekä arvaamaton että vaarallinen sen naapurivaltioille. Keskusta on suomettumisen ajoilta paljolti samaa mieltä historiallisista syistä.
RKP on ollut eturintamalla armeijan leikkausten suhteen, mikä ei ole sinänsä kovin yllättävä. Ajamalla pakkoruotsin asiaa ja näin yksipuolistamalla suomalaisten kielitaitoa, RKP on aiheuttanut Suomelle käsittämättömän suuria taloudellisia vahinkoja ja huonontanut Suomen kilpailukykyä. Siinä missä ruotsalainen on voinut myydä tuotteita ranskalaisille ranskankielellä, suomalainen on yrittänyt tehdä parhaansa englannin kielellä. RKP on siis ajanut Ruotsin etuja samalla tavalla kuin suomalaisia vihaava suomenruotsalainen Johan Bäckman on ajanut Venäjän etuja.
Yllättävä sen sijaan on se, että myös ns, ”patriottinen” Kokoomus on itsekin ollut vaikuttamassa armeijan alasajoon.
Viime aikoina vellovat huostaanottokiistat ovat kaikille osoittaneet, missä mennään Venäjän suhteen. KGB:n lastensuojelutiedekunnasta valmistunut Astahov on vaatinut yhteisen komission perustamista valvomaan venäläisten lasten asemaa (silloinkin kun he ovat Suomen kansalaisia!). Ulkoministeri Lavrov on ilmoittanut, että Suomi ei ole sivistysvaltio, kun kerran sen viranomaiset ottavat myös venäläisiä lapsia pakkohuostaan. Venäjän omista valtavista lastensuojeluongelmista ei puhuta sanallakaan.
Mistä sitten on kysymys? Suomen rajan takana on valtavia sotavoimia, jotka ovat taisteluvalmiudessa muutamassa tunnissa. Suomen puolella liikekannallepano kestäisi ainakin kolme päivää. Venäjä satsaa 550 miljardia uusiin aseisiin samalla kun Suomen päättäjät lahjoittavat Venäjälle useita satoja miljoonia lähialuetukien muodossa. Venäjän uuden doktriinin mukaan, sillä on oikeus hyökätä niihin maihin, joissa venäläisiä sen mielestä sorretaan. Venäläisten sorroksi voidaan myös väittää se, ettei venäjä ole (vielä) Suomen virallinen kieli.
Järjettömän maahanmuuttopolitiikan vuoksi Suomessa on yli 50.000 venäläistä (tai venäjänkielistä). Osa heistä on varmasti Venäjän valtion lähettämiä agentteja, jotka odottavat aktivointikäskyjä siltä varalta, että Venäjän johto päättäisi sisäpoliittisista syistä kääntää kansalaisten huomiota pois valtavista kotimaisista ongelmista etsimällä erilaisilla tekosyillä heikkoja vihollisia naapurivaltioista. Ranskallakin on ollut huoltajuuskiistoja Venäjän kanssa mutta Venäjän johto ei ole uskaltanut uhitella Ranskalle. Syy: Ranskalla on satoja ydinaseita, jotka voivat pyyhkiä Venäjän kartalta.
Kremlin bulvaanit ovat ostaneet runsaasti tontteja eri puolilla Suomea mutta erityisesti Suomen armeijan tukikohtien ja tärkeiden tietoliikennemastojen ja -solmujen välittömässä läheisyydessä. Yhden tärkeän sotilasalueen ja tietoliikennemaston vieressä on venäläisten omistama salainen laitos, jota ympäröi piikilangat ja valvontakamerat. Miksi Suomen johto sallii tällaisia asioita, vaikka armeija on varoittanut niistä, sitä kannattaa pohtia. Ja kannattaa samalla pohtia Suomen valtion edusjien isänmaallisuutta.
Myöntäkäämme lopulta tosiasiat: Suomen miehitystä on valmisteltu jo vuosia.
Makarovin sanelut Suomen maaperällä sekä Astahovin ja Lavrovin kannanotot osoittavat, että Venäjä haluaa nyt jyrätä Suomen lait ja samalla Suomen itsemäärämisoikeuden. Samalla kun Suomen armeijan valmius huononee, Venäjän armeija on lisännyt sotilaidensa määrää rajan toisella puolella. Mihin tarkoitukseen? Suomen johdon olisi pitänyt kysyä Venäjän johdolta. Sitä ei tehty. Kun kerran Suomi ei voi olla Venäjälle uhka, tarkoitus voi olla vain ja ainoastaan Suomen miehittäminen.
Joitakin vuosia sitten Venäjä harjoitti valtavaa painostusta Viroa kohtaan YHDEN PATSAAN TAKIA ja se olisi varmasti hyökännyt sinne, jos Viro ei olisi ollut Naton jäsen. Vaikka Viron armeija on nimellinen, Nato-jäsenyys riitti turvaamaan maan koskemattomuuden. Siitä olisi pitänyt ottaa opiksi... mutta kun ei otettu. Viro tiesi mitä voi tapahtua, jos jää yksin ja veti johtopäätökset aikanaan. Onneksi.
Siteeraan tämän päivän Iltalehden toimittajan näkökulman: ”Toisten mielestä avun takaa vain Naton jäsenyys. Mutta sitä taas ei suomalaisten enemmistö halua”.
Onko se niin varma? Ja vaikka olisikin, mitä sitten? Suomalaisten enemmistö ei halua maksaa miljardeja tukipaketteina eikä antaa kymmenien miljardien takauksia etelän maille ja kaikenlaisille vakausmekanismeille. Mutta näin tehdään kuitenkin. Suomalaisten enemmistö ei halua holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa, joka on valtava taloudellinen rasite ja joka aiheuttaa suuria turvallisuusongelmia. Mutta ei kysytty. Eurostakaan ei järjestetty aikanaan kansanäänestystä, se otettiin kuitenkin käyttöön. Eläketurvayhtiöt ovat harrastaneet kasinopeliä kansalaisten rahoilla kysymättä heiltä lupaa. Miksi Naton suhteen pitäisi kysyä kansalaisilta? Niin kuin Venäjän esikuntapäällikkö Makarov sen selvästi osoitti, Suomen liittyminen Natoon on Venäjälle huono asia, se siis on Suomelle eduksi. Vuonna 1939 Suomi oli yksin. Eikö virheistä kannattaisi oppia?
Suomen valtio toimii kuin nyt strutsi. Pään työntäminen pensaaseen silloin, kun leijona on lähistöllä, ei voi olla viisasta. Vasemmiston ja keskustan ideologiset houreet eivät asiaa miksikään muuta.
Venäjän imperialismin historia osoittaa, että venäläiset ovat jo tsaarien ajoista lähtien sortaneet muita pienempiä kansoja ja etnisiä vähemmistöjä Siperiassa, Kaukasuksella, Keski-Aasiassa, Puolassa, Unkarissa jne…
Suomikin kuului Venäjän imperiumiin. Nyky-Venäjällä on paljon äärinationalistisia piirejä, jotka pitävät edelleen Suomea Venäjän osana. Näin väittävät jopa osa Suomessa asuvista venäläisistä. Tätä ei missään tapauksessa kannata unohtaa.
Ainoa ratkaisu nyt on liittyminen Natoon ennen kuin on liian myöhäistä.
No comments:
Post a Comment